- Toiminta-ajat, lentomäärät ja ilma-alustyypit (YSL 52 §)
Lentotoimintaa saa harjoittaa ympäri vuoden kaikkina päivinä klo 7- 22 välisenä aikana. Tämän ajan ulkopuolella ovat sallittuja vain välttämättömät operaatiot, kuten matkalennolta saapumiset sekä pelastus- ja viranomaislennot. - Äänitasomallinnuksen (Nummelan lentokentän äänitasomallinnus, revisio 3 päivitys 13.11.2022) perustana olleita lentomääriä 20 lentoa / 40 operaatiota tunnissa ja 192 lentoa /384 operaatiota päivässä ei saa ylittää (tässä yksi lento on kaksi operaatiota: nousu ja lasku). Helikopterilentojen osalta sallittu määrä on melumallinnuksen mukaisesti keskimäärin 1,2 lentoa päivässä.
- Helikopterilentojen päivittäistä määrää 1,2 ei kuitenkaan saa ylittää ennen kuin ympäristövalvontaan on esitetty selkeä äänitasomallinnus, joka kuvaa melutasoa useamman päivittäisen helikopterilennon osalta ja jonka perusteella voidaan osoittaa, että toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvoja.
- DC 3 -koneiden sallittu maksimi lentomäärä vuodessa on 100 lentoa.
- Sallittuja ilma-alustyyppejä ovat äänitasomallinnuksen mukaisesti seuraavat tyypit: Ryhmä 1 (ultrat)
Ryhmä 2 (C150/152, PA38, DV20, DA20)
Ryhmä 3 (hinauskone PIK-15) Ryhmä 4 (DC-3)
Ryhmä 5 (helikopterit)
sekä ympäristövaikutuksiltaan näitä vastaavat ilma-alukset sekä museokoneet.
Jos kentällä halutaan liikennöidä jollain edellä mainitsemattomalla konetyypillä, joka ei ympäristövaikutuksiltaan poikkea edellä mainituista koneista tai on vaikutuksiltaan näitä vähäisempi, ei liikennöinti edellytä muutosta ympäristölupaan, pois lukien helikopterit ja DC- 3, joille on määritelty ryhmäkohtainen maksimilentomääränsä.
Mikäli lentopaikalla halutaan käyttää ympäristövaikutuksiltaan näistä poikkeavia ilma- aluksia, on lupaan haettava muutosta ja niiden ympäristövaikutukset arvioitava.
Lisäksi sallittua on hakemuksessa esitettyjen miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen. - Radio-ohjattavien autojen ajaminen on sallittu erityisesti niitä varten varatulla savipäällysteisellä radalla.
- Toiminnan vastuuhenkilö ja lupamääräyksistä tiedottaminen (YSL 52 §)
Luvan haltijan tulee nimetä yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava valvontaviranomaiselle tiedoksi ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä Vihdin kunnan ympäristövalvontaan. - Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että kaikki alueella toimivat (mukaan lukien yleisötilaisuuksien järjestäjät) ovat soveltuvin osin tietoisia annetuista lupamääräyksistä. Lentokentän eri toimintojen yleisiä toiminta-aikoja koskevista määräyksistä tulee tiedottaa lentokeskuksen alueella kirjallisesti (esim. ilmoitustaululla tai porttien yhteydessä) sekä yhdistyksen internetsivuilla.
- Alueen merkintä ja suojaus (YSL 52 §, SMa 1104/2013)
Asiaton liikkuminen lentokenttäalueella tulee estää merkitsemällä lentokenttäalue maastoon yhtenäisellä rajausmerkinnällä ja varoituskylteillä sekä hakemuksessa esitetyillä turva-aidoilla. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että varotoimenpiteiksi asetetut rajausmerkinnät ja varoituskyltit ovat jatkuvasti kunnossa. Rajamerkintöjen on oltava kunnossa toukokuun 2023 loppuun mennessä.
Luvanhaltija on vastuussa kaikkien toimintojen turvallisesta järjestämisestä alueella. - Esitettyjen turva-aitojen suunnittelussa ja sijoittamisessa maastoon on huomioitava alueen kiinteiden muinaisjäännösten olemassaolo Länsi-Uudenmaan museon lausunnossaan edellyttämällä tavalla.
- Kiitoradat (YSL 16 §, 17 §, 20 §,52 §)
Kiitoratojen tulee olla asfalttipäällysteisiä ja hyväkuntoisia. Luvan haltijan tulee tarkkailla säännöllisesti radan kuntoa ja mikäli vaurioita havaitaan, tarvittavat korjaukset on tehtävä viivyttelemättä. - Lentotoiminnan meluntorjunta (YSL 6- 8 §, 52 §, 62 §, Vna 993/1992)
Lentopaikan ilmailuliikenne on järjestettävä siten, että siitä aiheutuva lentomelu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Ilmailualuksien nousu-, lasku- ja lentoreitit tulee suunnitella siten, että vakituiselle asumiselle sekä alueelliselle virkistystoiminnalle aiheutuvat meluhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lentotoiminnassa tulee noudattaa hakemuksessa esitetyn laskeutumiskartan (LDG, hakemuksen liite 10) mukaisia laskukierroksen vähimmäiskorkeuksia. Laskukierrosharjoittelu on hakemuksessa esitetyn mukaisesti toteutettava siten, että yhden lennon aikana on sallittua suorittaa vain kaksi läpilaskua ja loppulasku. - Lentopaikan toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ulkona ylittää päivällä (klo 7.00 – 22.00) keskiäänitasoa 55 dB LAeq eikä yöllä (klo 22.00 – 7.00) keskiäänitasoa 50 dB LAeq.
- Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää hakijaa teettämään tarpeellisia meluselvityksiä (kuten melumittauksia) toiminnan aikana, mikäli toiminnassa tulee meluun vaikuttavia muutoksia tai tulee muutoin tarpeelliseksi määrittää melun taso jossakin häiriölle alttiissa kohteessa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä melun torjumiseksi.
- Meluselvitykset on tehtävä lentomelulle tarkoitettujen mittausohjeiden mukaisesti ja selvityksen tekijällä on oltava riittävä asiantuntemus. Mittaustulosten tai muiden selvitysten perusteella hakijan tulee tarvittaessa esittää ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla meluhaittaa voidaan edelleen vähentää.
- Pohjaveden sekä maaperän suojelu (YSL 14 -17 §, 52 §, 66 §, 134 §)
Kaikessa lentopaikalla tapahtuvassa toiminnassa on otettava huomioon Luontolan vedenottamon voimassa olevat suoja-aluemääräykset. - Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.
- Huoltotoimintaa saa harjoittaa vain sisätiloissa halleissa, joissa on nesteitä läpäisemättömät lattiarakenteet sekä vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely ja välivarastointi.
- Mahdollisen öljyvahingon sattuessa luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi sekä ilmoitettava asiasta alueelliselle pelastusviranomaiselle ja Vihdin kunnan ympäristövalvonnalle. Öljyvahinkoja varten alueella on oltava riittävästi imeytysainetta sekä tiivispohjainen paikka, johon saastunut maa voidaan väliaikaisesti koota.
- Lentokoneiden pesu kemikaaleilla lentokentän alueella on kielletty.
Suolan ja kemikaalien käyttö liukkauden torjuntaan tai lentokoneiden jäänmuodostuksen estämiseen on lentokentän alueella kielletty. - Koneiden huolto ja korjaus (YSL 16 §, 17 §, 52 §, 66 §)
Lentopaikan ilma-aluksia tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutuneista huoltotoimenpiteistä. Ilma-alusten huoltotoimia saa tehdä vain lentokonehallissa sellaisessa paikassa, jossa huollossa käytettävien ja syntyvien nesteiden pääsy maaperään on estetty. Huoltoon käytettävän hallin lattian pinnoitteen kestävyys on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava nestetiiviiksi. Huoltohallissa ei saa olla lattiakaivoa. Hallissa on oltava imeytysainetta ja työvälineitä mahdollisten öljyvahinkojen varalta. - Lentokoneiden siirtämisessä ja hinaamisessa yms. käytettävien autojen tai muiden moottoriajoneuvojen tulee olla hyväkuntoisia. Autoja ei saa huoltaa lentopaikan lupa- alueella.
- Polttonestejakelupiste, polttoaineiden varastointi ja jakelu (YSL 6-7 §, 14–17 §, 20 §, 49 §, 52 §, 58 §, 62 §, 133 §, Vna 314/2020 7 §, 11 §, 14 §, JL 28 §, SFS 3352)
Nykyisellä polttonestejakelupisteellä polttoaineen läpivirtausmäärä ei saa ylittää 70 000 l/v. - Polttonestejakelupisteen kunnossapitoon on nimettävä vastuuhenkilö, jolla tarvittava asiantuntemus ja tekninen osaaminen kunnossapito- ja huoltotöistä. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristövalvontaan. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä Vihdin kunnan ympäristövalvontaan. Vastuuhenkilölle on ohjattava kaikki hälytykset 24/7.
- Lentokoneiden tankkaukset, polttonestesäiliöiden täytöt ja polttonestesäiliöiden varastointi tulee suorittaa ainoastaan yhdellä siihen tarkoitukseen varatulla jakelupistealueella. Alueelle ei saa tuoda polttoainetta kanistereissa tai muissa säiliöissä, vaan koneiden tankkaus tulee tehdä jakelupisteellä. Tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Jakelupisteen käyttö on sallittu vain lentokoneille. Autojen tankkaaminen on kielletty.
- Polttonesteiden tankkauspaikan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena tulee soveltaa valtioneuvoston asetusta nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (314/2020). Asetuksen mukaan nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden ja rakenneosien on oltava jakeluasemia ja niiden laitteita koskevan standardin SFS 3352 vaatimusten tai niitä vastaavan tasoisten vaatimusten mukaisia. Erityisesti tulee soveltuvin osin huomioida standardin SFS. 352 lentoasemaa koskevat ohjeet. Säiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritellyllä kestopäällysteellä.
- Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa maan päälle. Säiliöiden tilavuus tulee olla suhteessa polttoaineen tarpeeseen. Säiliöiden tulee olla rakenteeltaan hyväkuntoisia, tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Niiden tulee olla alustastaan irti siten, että mahdolliset vuodot ovat nähtävissä. Säiliöiden eteen on laitettava törmäysesteitä, ja niiden näkyvyydestä myös pimeässä on huolehdittava. Säiliöt on pidettävä lukittuina, kun niitä ei käytetä.
- Maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja mahdollisesti muiden tankkauspaikalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Tankkausalueen kallistukset tulee olla riittävän jyrkät niin, että valumavesiä ei pääse ympäristöön. Myös ulkopuolisten hulevesien valuminen jakelualueelle on estettävä. Jakelupistealueen hulevedet tulee pintakallistuksin johtaa I- luokan öljyn- ja hiekanerottimien kautta tiiviissä viemärissä kunnalliseen hulevesiviemäriverkoston kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.
- Jakelulaitteen tankkausletku ei saa ulottua jakelukentän ulkopuolelle.
- Jakeluaseman öljynerotuskaivon on oltava luokkaa I 1 päivä elokuuta 2023 mennessä (314/2020 7§). Öljynerottimen hälytyslaite tulee yhdistää ympärivuorokautiseen valvontaan. Öljynerottimien pohjalietteen määrä ja öljykerroksen paksuus tulee mitata vähintään kerran vuodessa ja liete ja öljy poistaa tarvittaessa sekä toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee laatia siirtoasiakirja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) mukaisesti. Jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.
- Öljynerotuskaivon jälkeinen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiilin toiminta on testattava vähintään kerran kuukaudessa. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.
- Luvanhaltijan on säännöllisesti itse tarkkailtava öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden suojarakenteiden kuntoa sekä testattava valvonta- ja hälytyslaitteiden toiminta vähintään kerran vuodessa.
- Jakelu-, varastointi- ja täyttöalueen päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti päällysteen tiiviyteen sekä alueella näkyviin painaumiin. Tarkastuksessa havaitut vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä.
- Polttonestesäiliöt putkivetoineen, suojarakenteineen ja hälytyslaitteineen tulee tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla tarkastajan suositusten mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran viidessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa viipymättä pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi.
- Polttonestejakelualueen lumien aurauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei rakenteet vaarannu. Auratut lumet on säilytettävä sille erityisesti varatulla vesitiiviillä alueella.
- Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet (YSL 14–15 §, 134 §)
Jakelupisteen välittömässä läheisyydessä on oltava hätäkytkin ja ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotilanteessa. Hätäkytkin on merkittävä selkeästi. - Öljy- ja kemikaalivalumien ja -vahinkojen sekä poikkeustilanteiden varalle tankkauspaikan sekä lentokoneiden säilyttämiseen ja huoltotoimintaan käytettyjen tilojen yhteydessä on oltava riittävä alkusammutuskalusto sekä öljynimetysvillaa, turvetta tai muuta imeytysainetta sekä valumien ja imeytyneiden valumien talteenottoa varten astioita ja muita välineitä. Vuotona ympäristöön päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Imeytetty öljy on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisen jätteen vastaanottoon.
- Lentopaikalla on oltava suunnitelma varautumisesta poikkeaviin tilanteisiin. Suunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja Vihdin kunnan ympäristövalvontaan maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
- Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai öljyvuodosta, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Jos maahan tai viemäriin on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, Vihdin Vedelle ja Vihdin kunnan ympäristövalvontaan. Tilanteista, joista voi aiheutua terveyshaittaa, on ilmoitettava myös Lohjan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
- Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnanharjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Uudenmaan ELY -keskukselle.
- Kaavoitus (YSL 52 §)
Toiminnassa tulee noudattaa alueella voimassa olevan asemakaavaa ja -määräyksiä. - Liikenne ja liikennejärjestelyt (YSL 16-17 §, 52 §)
Lentokenttäalueella auton käyttö on rajoitettu ainoastaan välttämättömimpään lentotoimintaan ja turvallisuuteen liittyvään liikenteeseen. Kaikki muu kuin välttämätön lentotoimintaan liittyvä pysäköinti tulee ohjata ympäristölupa-alueen ulkopuolelle.
Lento- tai lennokkitoimintaan liittymätön pysäköinti lentokenttäalueella on kielletty. Pysäköinti lentokenttäalueella on sallittu ainoastaan alueella, joiden pinta on nestettä läpäisemätön.
Yleisötilaisuudet ja muu toiminta alueella (YSL 52 §, 118 §, STM 405/2009) - Luvan haltijan tulee tiedottaa lentokentän alueella järjestettävistä yleisötilaisuuksista ja tapahtumista vähintään 2 viikkoa ennen tapahtumaa, vähintään yhdessä paikallislehdessä sekä yhdistyksen internetsivuilla. Tiedotteen tulee sisältää vähintään tapahtuman kuvaus, kesto ja yhteyshenkilö yhteystietoineen. Lisäksi tiedot tulee toimittaa Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.
- Luvanhaltijan on velvoitettava yleisötapahtuman järjestäjää selvittämään mahdollinen ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen meluilmoituksen tarve. Meluilmoitus tulee näiden tapahtumien osalta toimittaa Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vrk ennen tapahtumaa.
- Alueella järjestettävät muut tapahtumat eivät saa sisältää ajoneuvotoimintaa, johon sisältyy törmäystestejä tai muita ajosuorituksia, joissa törmääminen esimerkiksi toiseen ajoneuvoon
/ esteeseen tai penkkaan on todennäköistä. Ajoneuvotoimintaan kulloinkin varattava alue tulee osoittaa kentällä selkeästi (esim. lippusiimalla). Ajoharjoittelutapahtumiin osallistuvat ajoneuvot eivät saa olla ns. raskasta kalustoa pois lukien sähköllä ja vedyllä toimivat.
Tapahtumiin liittyvien ajoneuvojen täytyy olla hyväkuntoisia. Alueella ei saa järjestää lentotoimintaan liittymättömiä moottoriurheilukilpailuja. Ajoneuvotoiminta on sallittu vain asfaltoiduilla alueilla. - Yleisötilaisuudet tulee rajata erityisesti suojeltavien lajien sekä huomionarvoisten perhoslajien esiintymisalueiden ulkopuolelle. Ensisijaisesti tapahtumat tulee sijoittaa asfaltoiduille alueille.
- Yleisötilaisuuksien jätehuolto tulee toteuttaa Uudenmaan jätehuoltomääräysten 36 §:n mukaisesti:
– Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on tyhjennettävä niin usein, että ne voidaan aina sulkea ja jäte mahtuu astiaan. Alue on siivottava vähintään kerran päivässä.
– Yleisötilaisuuksissa, joissa on tarjolla elintarvikkeita, tulee muusta yhdyskuntajätteestä lajitella ja erilliskerätä omiin jäteastioihinsa seuraavat jätelajit:
•biojäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 10 kg
•muovipakkausjäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 5 kg
•paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 5 kg
•lasipakkausjäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 2 kg
•metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 2 kg
– Yli 1 000 henkilön yleisötilaisuudesta on viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle, joka voi vaatia, että tilaisuudelle on laadittava ja esitettävä jätehuoltosuunnitelma. - Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava käytettävissä riittävästi asianmukaisesti varustettuja käymälöitä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (405/2009) suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta
- Yleisötapahtumien jälkeen tapahtuma-alueen ja alueelle johtavien kulkureittien siisteys on tarkistettava ja tarvittaessa siistittävä viivyttelemättä tapahtuman päättymisen jälkeen.
- Tapahtumia varten on oltava osoitettavissa riittävästi pysäköintitilaa lentokenttäalueen ulkopuolella. Tapahtuman järjestämisen edellyttämä lyhtyaikainen pysäköinti alueella on sallittu vain asfaltoiduilla nestettä läpäisemättömillä pinnoilla.
- Uhanalaisten lajien huomioiminen (YSL 48 §, 52 §)
Erityisesti suojeltavien lajien sekä huomionarvoisten perhoslajien esiintymisalueet tulee huomioida lentokentän laajenevassa toiminnassa Uudenmaan ELY-keskuksen Luonnonsuojeluyksikön lausunnon mukaisesti. Suurissa yleisötapahtumissa kyseisten lajien esiintymisalueet tulee rajata yleisöalueen ulkopuolelle. - Lentokenttäalueella suoritettavien rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä on pyydettävä ELY-keskuksen Luonnonsuojeluyksikön lausuntoa toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista alueen uhanalaiseen lajistoon.
- Alueella tehtävissä toimissa tulee huomioida vieraslajien leviämisen aiheuttama riski alueen arvokkaille elinympäristöille ja lajistolle. Toiminnassa on vältettävä uusien vieraslajiesiintymien muodostumista alueelle ja alueella jo esiintyvien vieraslajiesiintymien (komealupiini) laajenemista mm. maansiirtojen seurauksena.
- Luistinrata ja hiihtoladut (YSL 52 §)
Maanvuokrasopimuksessa edellytettyjen luistinradan sekä hiihtolatujen turvallinen toiminta tulee varmistaa. Lentotoiminnasta ei saa aiheutua välitöntä tai välillistä vaaraa luistinradan tai hiihtolatujen käyttäjille. Tästä syystä mm. poikittaiskiitoradan 09/27 ilmailukäyttö on kielletty talvisin, mikäli olosuhteet ovat retkiluisteluun soveltuvat.
Kunnanhallitus on osaltaan hyväksynyt (kh 20.9.2021 § 259) BF-lennon esityksen rullaustieratkaisun (talvirullaustie) toteuttamisesta. Talvirullaustie on toteutettu kunnanhallituksen päätöksen liitteenä olevan kartan mukaisesti. Retkiluisteluradan ollessa käytössä tulee käyttää talvirullaustietä siten, ettei retkiluisteluradan tai hiihtoladun käyttäjille aiheudu vaaraa.
Jätehuolto (YSL 58 §, Ujlk:n jätehuoltomääräykset, JL 28-29 §, 72 §, SFS 3352 16.6.9) - Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) sekä Uudenmaan jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että siitä ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle.
- Jätteiden väliaikainen varastointi on keskitettävä yhteen paikkaan. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä reunakorokkeellisella alustalla siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelylaitokseen vähintään kerran vuodessa
- Tarkkailu (YSL 209 §)
Kaikki luvassa edellytetyt mittaukset, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava ulkopuolisen sertifioidun asiantuntijan toimesta akkreditoidussa laboratoriossa standardien (CEN, ISO, SRS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. - Pohjaveden ja huleveden tarkkailu (YSL 62 §, 64 §, 65 §)
Toiminnan pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla seuraavien lupamääräysten mukaisesti.
Päivitetty pohja- ja huleveden tarkkailusuunnitelma- ja ohjelma tulee toimittaa Vihdin ympäristövalvontaan tammikuun 2023 loppuun mennessä.
Suunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:
– pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuun tarkoitettujen havaintopaikkojen sijainnit kartalla ja koordinaattitiedot
– tiedot asennetuista havaintoputkista, asennustapa ja materiaali
– tarkkailupisteiden kunto ja soveltuvuus näytteenottoon
– mittausten ja näytteenoton ajankohdat
– määritettävät parametrit
– näytteenottomenetelmät ja tarkkailussa käytettävät laitteistot
– näytteenottaja ja laboratorio, jossa näytteet analysoidaan
– tietojen raportointi ja toimittaminen - Pohjaveden tarkkailua tulee toteuttaa seuraavista tarkkailupisteistä (2kpl): havaintoputket MV34 ja PF5/19.
Pohjavesiputkista tulee ottaa vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa samana ajankohtana keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä syys-lokakuussa. Vesinäytteiden oton yhteydessä tulee mitata havaintoputkien pohjaveden pinnankorkeudet.
Vesinäytteistä tulee määrittää lämpötila, haju sameus, väri, liukoinen lyijy, bensiinijakeet C5- C10, öljyhiilivetyjakeet C10-C40 ja VOC-yhdisteet. - Jakelualueen hulevesiä tulee tarkkailla jakeluasema-alueen hulevesiviemärikaivon tulovesiputkesta. Vesinäyte tulee ottaa syksyisin syys-lokakuussa. Vesinäytteestä tulee analysoida bensiinijakeet C5-C10, öljyhiilivetyjakeet C10-C40.
- Jos veden laadun todetaan muuttuneen tai mahdollisen vahingon sattuessa, voi valvontaviranomainen määrätä näytteitä otettavan useammin tai tarkentaa analyysivalikoimaa.
- Tarkkailuraportissa on kuvattava näytteenottomenetelmät. Raporttiin on liitettävä pohjaveden havaintoputkien ns. putkikortit ja putkien sijainti on esitettävä koordinaatteineen. Raportissa tulee olla graafinen esitys analysoitujen pitoisuuksien vaihtelusta koko tarkkailun ajalta, ja siinä tulee verrata analysoituja pitoisuuksia talousveden vastaaviin ohjearvoihin ja muihin pohjaveden laatutavoitteisiin. Mikäli pohjavedessä tai muissa vesinäytteissä esiintyy haitallisia aineita, tulee raportissa esittää arvio siitä, mistä haitta-aineet ovat peräisin sekä arvio haitta-aineen aiheuttamasta riskistä.
- Pohjavesien tarkkailutulokset tulee toimittaa viipymättä tiedoksi Vihdin kunnan valvontaviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Vuosittain 31.1. mennessä toimitettavassa pinta- ja pohjavesien tarkkailuraportissa tulee esittää sanallinen vertailu aiempiin tuloksiin, jossa arvioidaan syyt mahdollisille muutoksille sekä toiminnan mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesien laadulle.
- Tarkkailun mahdollisesta toteuttamisesta yhdessä Vihdin Veden kanssa luvanhaltija ja Vihdin vesi sopivat keskenään.
- Käyttöpäiväkirja ja raportointi (YSL 52 §, 62 §, 64 §, JL 118 §, 119 §, 122 §, 314/2020 § 16)
Lentopaikan ja jakeluaseman toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä
mm. vuosiraportointia varten tarvittavat tiedot. Jätteistä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa jätelain 119 §:n mukaisesti. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjan tiedot on säilytettävä kuusi vuotta.
Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
1) hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden ja salaojituksen tarkkailukaivojen tarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä;
2) öljynerottimien tarkastuksista ja poistetun öljyn ja öljyisen lietteen määrästä; 3) toiminnasta syntyneiden vaarallisten jätteiden toimituspaikasta ja määrästä; 4) polttoaineiden luovutuksesta ja säiliöiden täytöstä polttoainejakeittain; 5) poikkeuksellisista tilanteista ja onnettomuustilanteista
6) toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta; 7) henkilökunnan koulutuksesta. - Laitoksen päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksista on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti Vihdin ympäristövalvontaan ja Valtion ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA) toiminnan, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:
– Lento-operaatioiden määrät, niiden jakautuminen arkipäiviin ja viikonloppuun sekä vuorokaudenajoittain ja ilma-alustyypeittäin
– Yhteenveto poikkeukselliseen aikaan tapahtuneesta lentotoiminnasta
– Polttoaineiden ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot
– Tiedot hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden ja tarkkailukaivojen tarkastuksista ja mahdollista korjaustoimenpiteistä
– Tiedot öljynerotus- ja hiekanerotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä sekä poistetun öljyn/polttoaineen ja öljyisen hiekan määrästä
– Tiedot toiminnasta syntyneiden jätteiden lajista, laadusta, määrästä, kuljettajasta ja toimituspaikasta
– Pohja- ja hulevedentarkkailutulokset
– Yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä
– Erillinen yhteenveto mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista.
– Yhteenveto lentokentän alueella järjestetyistä muita ajoneuvoja kuin lentokoneita sisältävistä tapahtumista
– Yhteenveto yleisötapahtumista ja muusta tavanomaisesta lentotoiminnasta poikkeavasta toiminnasta
Raportissa on esitettävä myös vertailu aiempien vuosien tuloksiin ja luvan kertoelmaosassa kuvattuihin lentotapahtumien määriin. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristön suojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (tapahtuma-aika, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet). - Paras käyttökelpoinen tekniikka (YSL 7, 20, 52, 53)
Toiminnanharjoittajan on seurattava alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöön ottoon. Kaikessa toiminnassa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 53 §:ssä luetellut asiat.
Luvan siirtäminen, toiminnan muuttaminen ja lopettaminen (YSL 6-8 §, 94 §,170 §; JL13, 28, 72, 73, 122§, Vna 314/2020 17§) - Luvanhaltijan vaihtumisesta tai toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.
- Luvanhaltijan on viimeistään 6 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnan päätyttyä on toimintaan liittyneet ja tarpeettomaksi jääneet laitteet poistettava kiinteistöiltä. Toiminta- alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnan loputtua tulee esittää selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta sekä maaperän mahdollisesta kunnostustarpeesta. Alueen tutkimista koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tutkimusten suorittamista.
- Jakeluaseman osalta toiminnan päättyessä toiminnanharjoittajan on esitettävä valvontaviranomaiselle suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä.
- Mahdollinen pilaantunut maaperä on kunnostettava voimassa olevien määräysten mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa laitoksen toiminnan lopettamista koskevia muita määräyksiä.
LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
